Jen Sorensenin sarjakuva "Joka kerta". Ensimmäisen ruudun yläreunassa on tekstilaatikko: "Joka kerta, kun tutkijat toteavat jonkin tuotteen olevan vaarallinen..." Kuvassa valkoiseen laboratoriotakkiin pukeutunut silmälasipäinen nainen osoittaa karttakepillä kuvaajaa, jossa on punainen jyrkästi nouseva ja hitaasti laskeva käyrä sekä teksti NO2. Nainen sanoo: "Kaasu-uunit vapauttavat ilmaan runsaasti saasteita, jotka aiheuttavat lapsille astmaa. Määräyksiä pitäisi päivittää." Toisen ruudun tekstilaatikko: "...saamme samanlaisen reaktion." Kuvassa taustalla on kolmeen kerrokseen pinottuja kaasuhelloja. Etualalla viiksekäs iäkäs silmälasi- ja lippalakkipäinen mies pukeutuneena t-paitaan ja taskullisiin vihreisiin liiveihin paistaa kaasuliedellä sipulia ja huutaa: "Ne haluavat viedä teiltä kaasuhellat! Jemmatkaa helloja, kun vielä voitte! Kolmannen ruudun tekstilaatikko: "Kun jostakin on tullut normaalia, jokainen havainto, että se saattaa aiheuttaa valtavaa haittaa, aiheuttaa raivoa." Kuvassa laboratoriotakkiin pukeutunut mies pitelee kädessään pyörivää pyörösahaa ja sanoo: "Nämä lelusahat silpovat lapsia." Vanha silmälasipäinen kaljuuntunut vihaisen näköinen mies osoittaa lelusahaa ja huutaa: "Ennen vanhaankin meiltä irtoili käsiä! Syötimme ne koirille ja rakastimme sitä! Neljännen ruudun tekstilaatikko: "Juju tietysti onkin sanoa päinvastaista." Kuvassa nutturapäinen nainen laboratoriotakissa sanoo: "Sähköuunit ovat haitallisia ympäristölle ja kaikkien pitäisi vaihtaa kaasuun, tai vielä mieluummin lantapelletteihin." Toisessa ruudussa ollut mies hutaa käsi nyrkissä: "En ole mikään kaasua imevä vihervassari! Vaihdan sähköön." Sarjakuva päättyy.
Woke-feminististä ilmastohumppamädätystä
